Keitä olemme?
Olemme joukko erilaisia ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia naisia ja haluamme jakaa kanssasi mitä näemme silmillämme, koemme sydämissämme ja mitä se kaikki kertoo meille Jumalasta ja itsestämme. Haluamme synnyttää keskustelua ja toivomme lämpimästi, että jätät jälkesi tälle sivustolle ja otat meihin yhteyttä sinua puhuttelevista aiheista. Varmasti kauneinta elämässä on oppia kulkemaan tätä matkaa yhdessä, toisiamme tukien ja erilaisuutta ymmärtäen. Toivottavasti saamme sinustakin matkakumppanin!
TEA LAURILA
Olen 38-vuotias Helsingissä asuva äänekkäästi naurava geotieteiden tohtori. Himourheilijasta tieni kävi himouskovaiseksi. Yhtäkkiä ja yllättäen liityin Katoliseen Kirkkoon 2016 Kanadassa eräässä yhteisössä (www.madonnahouse.org).
Äiti Maria oppaanani alkoi tapahtua: vanhat asiat saivat uuden merkityksen, moni asia jäi vähemmälle ja mukaan tuli uusia ihmeellisiä seikkailuja - yltäkylläisempi elämä vanhoissa raameissa (Joh. 10:10). Niistä ehkä tärkeimpänä hiljaisuus, Jumalan sylissä lepääminen (Ps. 46).
Kuljen ja ihmettelen tätä Jumalan minun käsiini antamaa projektia nimeltä ihminen. Jumalan kuvaksi luotu, mutta kykeneväinen paljoon pahaan. En oikein vieläkään tiedä mistä on kyse, mutta yritän selvittää - päivä vain ja hetki kerrallaan, ja haluan jakaa havaintoja kanssasi. Sekoittaa vanhaa ja uutta, kiitos Jumalalle siitä kaikesta!
ANNA-REETTA PASANEN
Asun Helsingissä ja olen kotoisin Pohjois-Savosta. Olen koulutukseltani sosionomi ja haaveilen psykoterapian opinnoista. 30-vuotta tuli täyteen ja olen myös äskettäin kääntynyt pitkän prosessin jälkeen katoliseksi. Parhaillaan opettelen ottamaan vastaan elämää sellaisena kuin se on, hyvin epätäydellisenä, mutta silti niin elämisen arvoisena ja merkityksellisenä. Toivon näkeväni ihmisten uskaltautuvan läheiseen ja rehelliseen keskusteluun Jumalan kanssa. Uskaltautuvan uskomaan Rakkauden olemassaolo ja heittäytyvän myös kokemaan se. Tätä opettelen itsekin.
KATJA LOWE
Olen 48-vuotias suomalainen katolilainen. Työskentelen lasten ja musiikin parissa, mutta tärkeimmän työni ja kutsumukseni olen löytänyt äitiydestä. Lapin tuntureiden ja Virtain järvien kautta elämä on vienyt minut opiskelemaan Englantiin ja Irlantiin, ja nykyisin asun mieheni ja viiden lapseni kanssa Coloradossa. Haluaisin rohkaista meitä kaikkia elämään vapaana yhteiskunnan odotuksista, tunnistamaan omat lahjamme ja käyttämään ne myös suurempaa tarkoitusta varten. Jokainen päivä on minulle mahdollisuus kasvaa ihmisenä ja tehdä jotain kaunista tässä maailmassa. Jopa pienet mitättömän tuntuiset arkiset hetket antavat tähän tilaisuuden. Elämämme ei ole tarkoitus olla ”ego draama” vaan olemme osa suurempaa tarinaa, jonka ohjaaja ja pääroolin esittäjä on Jumala. Hänen kanssaan elämä on kaunista ja ihmeellistä.
“You were not made for comfort. You were made for greatness”. -Pope Benedict-
SARA NUMMINEN
Olen 31-vuotias utelias katolilainen humanisti. Koulutukseltani olen suomen kielen maisteri ja varhaiskasvatuksen opettaja. Viime aikoina olen opettanut suomea toisena kielenä aikuisille ja sitä ennen eskareita.
Olen vielä noviisi katolilaisena, käännyin reilu vuosi sitten kahta kuukautta ennen kuin menin naimisiin toisen käännynnäisen kanssa. Nyt valmistaudun ottamaan vastaan ensimmäistä lastamme enkä voi olla pohtimatta tapahtuman harvinaislaatuisuutta niin yleisesti kuin henkilökohtaisestikin. Yhtäältä päivänvalon näkee pian kahdesta katolilaiseksi kääntyneestä suomalaisesta alkunsa saanut kehtokatolilainen, toisaalta tästä alkaa meille uusi jännittävä elämänvaihe ja seikkailu.
Kielen ja opettamisen lisäksi olen inspiroitunut erityisesti katolilaisesta feminismistä, ruumiin teologiasta, parisuhteista kristillisestä näkökulmasta ja yhteiskunnallisuudesta.
Uskon, että jokaisella meistä on oma tapamme elää opillisesti oikein katolilaisena. Yritän löytää pyhyyttä arjen pienistä hetkistä, kotitöistä ja kohtaamisista. Blogitekstini ovat osa tätä reflektiota ja omaa matkaani katolilaisena, äitiyttä ja vaimona olemista.
IIRIS HOPIA-KETTUNEN
Olen suomalainen kehtokatolilainen. Itä-Helsingin kasvatista olen päätynyt äänekkään kissan kämppikseksi idylliselle alueelle Koillis-Helsinkiin. Osan lapsuudestani asuin Englannissa, jossa myös matkani Pyhän Neitsyen kanssa alkoi. Olen koko 28 vuotta elämästäni haaveillut erilaisista ylellisistä urista, mutta monen mutkan kautta aloitin aikuisiällä lähihoitajaopinnot, joista olen juuri valmistunut.
Löydän itseni usein vaikeuksista, mutta vastineeksi olen saanut paremman stressinsietokyvyn ja lukemattomia todisteita Jumalan huolenpidosta. Harjoittelen vielä Jumalan tyttärenä elämistä ja jatkuvan vuorovaikutuksen ylläpitämistä Jumalan kanssa. Sydämeni sykkii Isälle. Haluaisin, että kaikki tietäisivät, että Jumala on laupias, rakastaa meitä syvästi ja on mieltynyt meihin.
AINO SALMI
Olen mieleltäni utelias kirjoittaja ja valtiotieteilijä. 28-vuoden aikana olen ensin muuttanut Keski-Suomesta Helsinkiin ja asunut lyhyitä aikoja myös Brasiliassa ja muuallakin, mutta koronan ansiosta olen oppinut nauttimaan enemmän nykyhetkestä ja itseäni lähellä olevista paikoista, tapahtumista ja luonnon kauneudesta.
Haaveilen maailmasta, jossa ihmiset voisivat kohdata itseään ja toisiaan lempeämmin, ja jakaa omaa tarinaansa aidosti. Wilfrid Stinissenin mukaan on tärkeää, että jokainen ihminen pitää itseään ehdottoman ainutlaatuisena. Näin hän lakkaa vertailemasta itseään toisiin, kilpailemasta, tuomitsemasta ja arvostelemasta termeillä ”vähemmän” ja ”enemmän”.
Blogia seuratessa saatat huomata, että meidänkin tekstiemme takana on joukko erilaisia näkökulmia, persoonia ja elämäntilanteita. Enemmän kuin kannanottoja tai ohjeita, blogitekstimme ovat yksilöllisiä matkakertomuksia. Omissa teksteissäni käsittelen ainakin omaksi itsekseen kasvamista, aitoutta ja kiinnostavia kohtaamisia.
KELLEN MOREIRA
Olen 36-vuotias ja alunperin brasilialainen, mutta olen asunut Suomessa noin 15 vuotta. Uskon että jokainen meistä kantaa omaa historiaansa Jumalan kanssa. Olenkin oppinut, että vaikka elämä näyttäisi kuinka vaikealta, on Jumala aina läsnä. Hän tukee minua ja rakastaa minua niin kuin olen, ja uskon että rakastaa sinuakin.
Olen kasvanut katolilaisessa perheessä, jossa olen saanut oppia hyvin kristinuskon. Tämä ei kuitenkaan tee minusta parasta katolilaista vaan olen kaukana siitä.
Minun elämäni on täynnä iloa, surua sekä toivoa. Olen oppinut elämään päivä kerrallaan ja annan mahdollisuuden itselleni saada rakkautta ja hyväksyä asioisa, joita en voi muuttaa. Olen oppinut hoitamaan ja pitämään huolta: tänä aikana minusta on tullut äiti--kasvatan nimittäin yli 60 kasvia. Moni varmasti ajattelee, että minkä ihmeen takia, mutta voin sanoa, että se on ollut parasta aikaa elämässäni, ja hoitaessani niitä voin rakastaa ja rukoilla. Olen kehitysprosessissa edelleen ja tiedän, että matka on vasta alkanut.
Tervetuloa tänne blogiin ja toivottavasti me voimme jatkaa matkaa yhdessä, muistaen että emme ole yksin tässä maailmassa, koska Jumala on aina meidän kanssamme.
FLORENCE SCHMITT
Olen 66-vuotias ranskalainen, syntynyt Strasbourgissa, mutta nykyään enemmän suomalainen, koska olen asunut Suomessa vuodesta 1983. Minut kastettiin lapsena, koska niin oli tapana siihen aikaan. Uskonnon opetus oli heikkoa, ja perhe ei ollut mitenkään uskonnollinen. Jeesuksen kohtaaminen tapahtui, kun olin 19-vuotias, ja kokemus oli niin ravisuttava, että halusin omistautua Jumalalle rakastaen Häntä koko elämälläni. Niinpä kuulun Neitsyiden säätyyn eli latinaksi Ordo Virginum
(https://en.wikipedia.org/wiki/Consecrated_virgin, tai myös https://consecratedvirgins.org/).
Olen alun perin sairaanhoitaja, mutta sitten kouluttauduin Turun yliopistossa maisteriksi, ja olen väitellyt lääketieteellisessä tiedekunnassa siitä, mitä perheessä tapahtuu jos isä tai äiti sairastuu syöpään ja on pieniä lapsia. Olen myös perheterapeutti, aikuisten yksilöpsykoterapeutti ja varhaisten vuorovaikutussuhteiden psykoterapeutti. Olen ollut melkein 40 vuotta työssä aikuispsykiatrialla ja lastenpsykiatrialla. Kaksikymmentä viimeistä vuotta huolehtien perheistä, joissa toisella vanhemmalla on vakava sairaus. Erityisesti olen hoitanut palliatiivisessa ja saattohoidossa olevia isiä ja äitejä ja heidän
perheitään. Jäin eläkkeelle sairaalan virastani, mutta teen vielä joitain työtä erilaisissa paikoissa, mm. koulutan paljon ihmisiä siihen miten kulkea kuolevan perheenjäsenen ja perheen rinnalla.
Jokaisessa ihmisessä on Jumalan jälki, vaikka kuinka rikki hän olisi. Tehtäväni on paljastaa se jälki, ja opastaa miten liittoutua sen kanssa, jotta tämä ihminen voisi kasvaa juuri sellaiseksi kuin Jumala on tarkoittanut hänen olevan.