Search
  • Aino Salmi

Terveiset Nairobista

Kirjoitan tämänkertaista blogikirjoitustani pitkälläni sohvalla Nairobissa, Madarakan kaupunginosassa. Sain matkustaa tänne viime yönä työn merkeissä jo toista kertaa tänä vuonna, mikä tuntuu melkein liian hyvältä ollakseen totta. Olen ollut viime aikoina kiitollinen työstäni, jonka kautta olen saanut tutustua jo moniin hienoihin ihmisiin ja nähdä kiinnostavia koulutushankkeita, joita ihmiset luovat yhdessä.


Tällä kertaa matkan tarkoitus on suunnata Turkanan osavaltioon Pohjois-Keniassa, missä sijaitsee tällä hetkellä toinen kahdesta Kenian hankkeistamme. Hanke on toteutettu yhdessä Suomen Caritaksen kanssa ja sen tarkoitus on vahvistaa paimentolaisnaisten ja yhteisöjen ruokaturvaa ja elinkeinoja kuivuuden koettelemilla alueilla. Matkustamme pohjoiseen maanantain aikana ja Suomeen palaan viikon lopulla sunnuntaina.



Kuvat viime yönä lentokoneessa ja aamulla perillä Nairobissa, josta matka jatkuu paikallisen tiimin kanssa maanantaina.


Pysähtyminen blogin äärelle


Tarkoitukseni oli jatkaa tällä kertaa viimeksi aloittamaani sarjaa, jossa kerron erilaisista johtajista ja niistä hyveistä, joita heidän tarinansa kuvastavat. Eilisillan Helsinki-Doha -lennolla innoistuinkin kirjoittamaan pitkän kirjoituksen Mahatma Gandhista ja oikeudenmukaisuudesta. Minua innosti erityisesti se, että tällä viikolla tuli kuluneeksi 90 vuotta siitä, kun Gandhi sai brittihallinnon luopumaan vaaliuudistuksesta, joka olisi jakanut uskontokuntia ja eri kasteja ja kastittomia vielä kauemmas toisistaa.


Kirjoitin tekstiä melko pitkään innostuksen vallassa koneessa korvatulpat korvillani. Siitä huolimatta se ei yllätyksekseni tänään näyttänytkään kuitenkaan siltä että haluaisin julkaista sitä. Osittain tämä johtui varmaan matkan väsyttämistä aivoista, joille eilisillan teksti näytti aamulla jotenkin liian monimutkaiselta ja ei lopulta kovin tärkeältä. Osittain tähän ehkä vaikutti sekin, että vielä eilisiltana törmäsin rippikouluteologini, tutkija Petra Kuivalan kirjoitukseen Oswaldo Payásta ja tämän tarinasta kirjassa Give me freedom. Minua olisi kiinnostanut ottaa hänen tarinansa mukaan tekstiin, mutta huomasinkin Payán olevan katolisen kirkon sisällä ja muuallakin melko ristiriitainen hahmo, joka vaatisi huomattavasti enemmän perehtymistä kuin mitä minulla on tällä kertaa aikaa.


Niinpä ajattelin ehkä jättää myöhemmälle pohdinnalle sen, haluanko kirjoittaa yhteiskunnallisista hahmoista vai en. Sen sijaan valitsin armollisesti kirjoittaa vain ajatuksenvirtaa mitä matkustuspäivän aikana ehti syntyä.


Matkasta olisi kiva kertoa taas lisää seuraavalla kerralla! Myös hyvejohtajuus teemaa täytyy jatkaa jossain muodossa, vaikka aika näyttää valikoituuko ensi kerralla mukaan Gandhi vaiko joku muu.


Myös Raamattu-appi näytti minulle huomaavaisesti tänään saman kohdan, jota luin viime Kenian-matkan aikana: "4 Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä,kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen 5 – mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen."

0 comments

Recent Posts

See All

Lahja