Syksy on niin kaunista aikaa, minulle tulee aina mielen se aika, kun muutti Suomeen, mistä ehkä joskus olenkin kertonut teille. Tämä ruska-aika on kaunis ja minun mielestäni aika romanttinen.
Tänä vuonna minä olen aloittanut uuden ihanan harrastuksen, kerätä sieniä. Joka vuosi syysaikana päiväkodissa opetan sekä vietän eri vuodenaika teemoja, ja on ollut ihana laula ja lorutella sieniteemoista. En muista että olenko maininnut että työskentelen päiväkodissa.
Olen nauttinut syksystä todella paljon ja myös huomaan, kuin lehdet lähtevät, ja pimeys tulee, on niin kuin, jos sammuttaisi valon, sammuu myös meidän energiamme. Oman lääkäri määräsi minulle vahva D vitamiini 100mg kerran päivässä. Mutta minulle se ei ollut tarpeeksi, koska kaikkea sitä voimaa ja iloa ja valoa minä tarvitsen myös muualta. Kun kysyin työkaveri Carinasta, miten hän jaksaa tätä, hänen vastaus oli sama, on ihana värikäs, mutta on todella väsyttävää, kun niin pimeä, hän odottaa kovasti, että saataisiin lunta. Minäkin odotan jotain muuta!
Kristillinen elämäntavan kautta olen oppinut, että se valo ei ole pelkää näkyvä valon, on myös ”Herra on minun valoni ja apuni, ketä minä pelkäisin?”ps.27, 1
Tässä joitain ajatuksia siitä, miten voimme olla toisille valo.
Top 6 vinkkejä
1. Käy kirkko
2. Hymyile (niin kauan kuin on hampaita) huumorintaju on hyvä taito
3. Tervehtiä ihmisiä (kaupassa, bussi kuski)
4. Auttaa toisia, jos voit
5. Älä tuomitse (se on Jumala tehtävät ei meillä)
6. Muista, että meillä on kutsut olla valon toisen ihmisen elämä. Mutta ei tarvitsee olla salama. Hahaha
Ja muista vuodenajat; talven jälkeen tule kevät.
T. Kellen Moreira
